Suomen rakennusalalla on kriittinen tarve päivittää asuinrakennusten energiatehokkuutta uusien EU-direktiivien ja kansallisten tavoitteiden myötä.
Mistä on kyse:
EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi edellyttää, että jäsenmaat sisällyttävät tiukentuneet energiatehokkuusvaatimukset kansalliseen lainsäädäntöönsä vuoteen 2026 mennessä. Direktiivin lopullinen tavoite on saavuttaa päästötön rakennuskanta vuoteen 2050 mennessä. Suomessa on odotettavissa muutoksia rakentamislakiin, rakennusten energiatodistuksiin, sähköajoneuvojen latauspisteitä ja automaatiojärjestelmiä koskeviin lakeihin, sekä useisiin uudis- ja korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräyksiin.
Mitä uusi lainsäädäntö edellyttää:
Aiemmin maaliskuussa 2023 Euroopan parlamentissa hyväksytyn kannan mukaan:
- Kaikkien uusien rakennusten tulisi olla päästöttömiä vuodesta 2028 alkaen.
- Uusien julkisen sektorin rakennusten tulisi olla päästöttömiä vuoteen 2026 mennessä.
- Kaikki uudet rakennukset tulisi varustaa aurinkoenergiatekniikalla vuoteen 2028 mennessä, jos se on teknisesti mahdollista ja taloudellisesti kannattavaa.
- Peruskorjattavissa asuinrakennuksissa päästöttömyys on tavoitettava vuoteen 2032 mennessä
Miksi tämä on merkittävää:
Rakennusten osuus EU:n kasvihuonekaasupäästöistä on yli kolmannes, mikä tekee sektorista kriittisen kohteen päästöjen vähentämiselle. Kiinteistöliiton ja Rakennusteollisuuden arvioiden mukaan Suomen asuinrakennusten korjaustarve on noin kahdeksan miljardia euroa vuosittain. Suomessa asuinrakennuksissa joissa luovuttiin kiinteistökohtaisesta öljylämmityksestä rakenteellisten parannusten lisäksi, päästöt ovat vähentyneet vähintään 85%. Suomessa öljylämmityksestä luopumista ja lämpöpumppuihin siirtymistä on siivittänyt energia-avustukset. Hallitus on päättänyt ettei toistaiseksi jatka avustuksia eikä hallitus päättänyt huhtikuun kehysriihessään talotekniikka-alan uutta kasvua vauhdittavista toimenpiteistä.
Tie eteenpäin:
Aikainen sijoittaminen uusiin, energiatehokkaisiin teknologioihin maksaa itsensä takaisin vähentyneinä energiakustannuksina ja päästöinä. Yritykset, jotka ennakoivat ja sopeutuvat EU-lainsäädäntöön, välttävät mahdolliset tulevat sakot ja mahdollsitavat kilpailuedun.