Maalämpö ja ilma-vesilämpö kiinteistöön, mitoitettuna kohteen mukaan

Maalämpöpumppu siirtää kallioperään varastoitunutta lämpöä kiinteistön lämmitykseen ja käyttöveteen. Energiakaivoon asennetussa keruuputkistossa kiertää jäätymätön keruuneste, joka lämpenee kallion lämmöllä. Lämpöpumppu nostaa lämmön kompressorin avulla lämmitysverkkoon sopivaan lämpötilaan. Kallion lämpötila on Etelä-Suomessa ennen käyttöönottoa noin +8 °C. Kun kaivosta otetaan lämpöä, sen lämpötila laskee, ja tämä otetaan huomioon energiakentän mitoituksessa. Lämmönlähde ei kuitenkaan riipu ulkoilman pakkasista.

Energiakaivo porataan tyypillisesti 150–300 metrin syvyyteen. Suuressa kiinteistössä kaivoja on useita, ja niiden määrä ja syvyys mitoitetaan lämmitys- ja jäähdytystarpeen sekä kallioperän mukaan. Alimitoitettu energiakenttä jäähtyy vuosien mittaan, jolloin pumpun hyötysuhde heikkenee. Siksi energiakenttä mitoitetaan kohdekohtaisesti koko käyttöiälle.

Kyllä. Rakentamislain mukaan energiakaivo vaatii 1.1.2025 alkaen rakentamisluvan, joka haetaan kunnan rakennusvalvonnasta Lupapiste-palvelussa. Kunnan ohjeissa määritetään vähimmäisetäisyydet esimerkiksi toiseen energiakaivoon, talousvesikaivoon ja tontin rajaan. Pohjavesialueella vaatimukset ovat tiukemmat: keruunesteen valintaa voidaan rajoittaa tai poraaminen voidaan kieltää kokonaan.

Sopii, kun energiakaivoja ei voi porata tai lupaa ei saada. Päälämmitykseksi ilma-vesilämpöpumppu soveltuu erityisesti eteläiseen Suomeen, koska hyötysuhde on parempi leudommassa ilmastossa. Suurissa kohteissa käytetään usein useita yhteen kytkettyjä ulkoyksiköitä (rinnan tai sarjaan kohteen mukaan), ja kovimmilla pakkasilla tarvitaan lisälämmönlähde. Ulkoyksiköiden sijoituksessa huomioidaan ääni, ilmavirta ja sulatusvesien poisto.

Useimmat ongelmat johtuvat alimitoitetusta energiakentästä, väärin mitoitetusta pumpusta tai asennusvirheistä, kuten puutteellisesta ilmanpoistosta. Alimitoitettu kenttä jäähtyy vuosi vuodelta. Ylimitoitettu pumppu käy lyhyitä jaksoja, mikä kuluttaa kompressoria. Riskit pienenevät, kun järjestelmä mitoitetaan kiinteistön todellisen lämmönkulutuksen perusteella ja asennuksen tekee pätevä urakoitsija.

Käyttökustannukset muodostuvat pääosin lämpöpumpun sähkönkulutuksesta. Siihen vaikuttavat kiinteistön vuotuinen lämmöntarve, lämmönjaon menoveden lämpötila, pumpun SCOP-arvo ja sähkön hinta. Mitä matalampi menoveden lämpötila, sitä vähemmän sähköä kuluu samaan lämpömäärään. Siksi lattialämmitys tai hyvin mitoitettu patteriverkko parantaa hyötysuhdetta.

Täystehoinen järjestelmä kattaa lämmityksen myös mitoittavalla pakkasella, jolloin lisälämpöä tarvitaan vain varalla. Osatehoinen järjestelmä mitoitetaan pienemmäksi, ja kovimpien pakkasten tehohuiput katetaan lisälämmönlähteellä, esimerkiksi sähkövastuksella tai nykyisellä lämmitysmuodolla. Valintaan vaikuttavat investointi, energiakentän koko ja lisälämmön kustannus. Vaihtoehdot kannattaa laskea samoilla lähtötiedoilla ennen tarjouspyyntöjä.

Vähän, koska järjestelmässä ei ole palamista eikä ulkoyksikköä. Säännöllisesti tarkistetaan keruu- ja lämmityspiirin paineet, lianerottimet ja suodattimet sekä pumpun hälytyshistoria. Kiinteistössä huolto kannattaa kirjata huoltokirjaan ja liittää pumppu kiinteistöautomaatioon, jolloin poikkeamat huomataan ajoissa.

COP eli lämpökerroin kertoo, kuinka monta kilowattituntia lämpöä pumppu tuottaa yhtä sähkön kilowattituntia kohden tietyssä mittauspisteessä. Maalämpöpumpuilla vertailupiste on yleensä B0/W35 (keruuneste 0 °C, menovesi 35 °C), ilma-vesilämpöpumpuilla esimerkiksi A2/W35 (ulkoilma +2 °C). COP mitataan standardin EN 14511 mukaan. Koko vuoden tehokkuutta kuvaa SCOP, joka lasketaan standardin EN 14825 mukaan eri ilmastoille, ja Suomen oloja vastaa kylmän ilmaston arvo. Mallikohtaiset arvot löydät tuotesivuilta.

Kyllä. Passiivisessa viilennyksessä eli vapaajäähdytyksessä kiinteistön lämpöä siirretään energiakaivoihin pelkillä kiertovesipumpuilla ilman kompressoria, joten sähköä kuluu vähän. Samalla osa lämmöstä palautuu kallioon. Jos jäähdytystarve on suuri, aktiiviseen jäähdytykseen käytetään käänteistä lämpöpumppua. Jäähdytystarve otetaan huomioon myös energiakentän mitoituksessa.

Voi. Poistoilman lämpö voidaan ottaa talteen ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenottopatterilla ja johtaa esimerkiksi maalämpöjärjestelmän keruupiiriin. Tämä voi pienentää tarvittavaa energiakenttää ja ladata energiakaivoja kesällä. Soveltuvuus riippuu ilmanvaihtokoneista ja poistoilmamääristä, joten se selvitetään kohdekohtaisesti.

Investoinnin suurimmat erät ovat energiakaivojen poraus, lämpöpumput ja lämmönjakohuoneen muutostyöt. Hintaan vaikuttavat kiinteistön tehontarve, energiakaivojen määrä ja syvyys, maapeitteen paksuus, nykyinen lämmönjako ja mahdollinen jäähdytystarve. Kohdekohtainen arvio tehdään lähtötietojen perusteella. Kerro kohteen tiedot, niin ohjaamme pyynnön toteutuskumppanille.

Invertteri säätää kompressorin pyörimisnopeutta portaattomasti lämmöntarpeen mukaan, joten pumppu voi toimia pitkiä jaksoja osateholla. Suurissa kiinteistöissä tehoa säädetään usein myös porrastetusti kahdella kompressorilla tai kytkemällä useita pumppuja yhteen. Tiheä käynnistely kuluttaa kompressoria ja heikentää hyötysuhdetta. Siksi myös puskurivaraaja mitoitetaan yhdessä pumpun kanssa.

Taloyhtiöt sekä valtion tukemia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja omistavat yhteisöt voivat hakea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Varke) energia-avustusta vuosina 2026–2027. Avustuksen ehtona on, että rakennuksen laskennallinen E-luku paranee kerrostalossa vähintään 23 % verrattuna rakennuksen rakentamisajankohdan mukaiseen E-lukuun. Öljy- tai kaasulämmityksestä luopuminen nostaa avustuksen osuutta. Avustus on enintään 4 000 euroa asuntoa kohden, ja haku avautui 28.9.2026. Töitä ei pääsääntöisesti saa aloittaa ennen kuin hakemus on jätetty, joten avustus kannattaa ottaa huomioon jo hankesuunnittelussa. Ajantasaiset ehdot: Varken hakuohje.

Taloyhtiöiden energia-avustus ei koske liike- ja toimitilakiinteistöjä. Yritykset, kunnat ja yhteisöt voivat hakea Business Finlandin energiatukea investointeihin, jotka parantavat energiatehokkuutta tai lisäävät uusiutuvan energian käyttöä. Tavanomaisen teknologian energiatehokkuusinvestoinneissa tuki on tyypillisesti rajattu energiatehokkuussopimukseen liittyneille yrityksille. Tukea ei myönnetä hankkeelle, joka on aloitettu ennen tukipäätöstä. Lisätietoa: Motivan energiatukisivu.

Wahlres toimittaa Dimplex-lämpöpumput ja järjestelmän pääkomponentit. Mitoituksen, energiakaivojen luvan ja asennuksen tekee toteutuskumppani, jolle ohjaamme kohteen ensiarvion jälkeen. Käyttöönoton tekee merkkivaltuutettu huoltoliike.